Maittavan aterian jälkeen
nostin katseeni
ja tutkin tarkkaan
noita muotoja:
Vaatteet kuitenkin
hyvin tiukat ja hyvin niukat.
Samassa pöydässä
kuin kukat maljakossa,
myöskin suolasirotin.
Rikottu viinilasi,
lasinsiruja pöydällä.
Sormenpäässä hyvin pieni,
mutta ilmeisen kirvelevä haava.
Imee omaa verta,
vasemman käden nimetöntä,
runsaitten hiustensa alla.
En voi olla huomaamatta
sitä kivun ilmettä:
poskille valunut maskara
sensuelli suu vääntyy
melkein itkuun.
Mutta nuo jalat ja pylly
kireissä farkuissa,
lantio, vyötärö ja rinnat!
Missä minun silmäni
harhailevat?
Lohduttaisinko? En voi!
Voisi luulla lähentelyksi.
Toivon, ettei vain kääntyisi
ja huomaisi minua,
minun ahmivaa katsettani!
Olen tässä kuin olisin
aina tässä ollut.
Odottelen jälkiruokaa
ja samalla selailen sanomalehteä,
mutta en lue sitä.
Ei tästä tule mitään.
Lähtisi jo,
ettei minun tarvitsisi lähteä.
Pelkään että se räjähtää,
ja silloin minä olen kyllä
mennyttä kalua.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tarkka kuvaus sensuellista kohteesta
Oliko sentään lehti oikein päin käsissä? :))
Toisaalta lehti voi olla pelastus,
suoja räjähdykselle.
Sait hymyilemään. :)
Hmmm, joo-o:) minkähän tulkinnoistani valitsen:))?
Hymyilemään kuitenkin laittaa... ;))) väkisin kallistuu sille puolelle...
Olipas hyvää Jälkkäriä ;)
Hmm, kivalla tavalla monimielinen runo ;)
Tää oli hulpeaa luettavaa..
mitä kaikkea
voikaan työntää pöksyihin
riippuu tietysti
ainoastaan vain siitä
mikä mitenkin riippuu
Sivut