![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Maailma on niin täyteen ahdettu,
etten saa ajatuksilleni väljyyttä.
Yöllä nousen, avaan oven.
Pimeästä kuulen sateen.
Se antaa tilaa,
puhdistaa,
ja vapauttaa.
Vaikka koleus
nostaa kylmän väreet,
en halua sulkea ovea.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä runo on kuin kannanotto tai mielenilmaus.
Runon kokija oivaltaa omat oikeutensa saada osansa, raivata tilansa tähän todellisuuteen.
Joskus vain se tavallisesti varjoihin jäävä puoli kokemusmaailmaa on se ainut paikka,
josta voi itsensä löytää.
Joskus vain yksinäisyys, yö ja pimeys on ainut lääke, joka tehoaa.
Joskus täytyy sukeltaa kylmään veteen löytääkseen uudestaan itsensä,
nostattaa väkensä syvyydestä,
sieltä minne kukaan muu ei tohtisi mennä.
Joskus yksinäisyys on siunaus.
Tässä olen havaitsevinani myös puhdasta halua antautua elämälle
ja kiertokulkuihin, jotka ovat rajottunutta mieltä viisaampia.
Tässä on rohkeutta vapautua peloista ja uudistua, syntyä uudestaan.
Sivut