Kesällä, sanon,
ehkä ensikesänä sitten…
mutta sinä tulet tuulen lailla,
tempaiset minut mukaasi
katsomaan miten sorsaemo
johtaa poikueensa
valtatien yli.

Asfaltilla väreilee,
kuin siinä olisi lammikko.
Se on kangastus,
joka kohta jo haihtuu.

Yksi untuvainen poikanen
on menossa sitä kohti.
mutta emon käsky
saa sen kääntymää takaisin.
Sorsaemo ei siihen harhaan mene.
Sillä on elämänkokemusta.

Koko katras on nyt ylittänyt tien
turvallisesti.

On siinä viisas emo,
sinä sanot sitten.
Äiti on aina oikeassa
ja tietää kaiken.