Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
927
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 13.5.2025 18:41

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

ALAKULO

Kolea yön jälkeen kynnöspellolla lumiharsoa. Peltojen halki eilistä raskaammin joki. Varikset kraakkuen parveilevat. Jäniksen raato tien pientareella. Tämä maisema tänään saa minun palelevan nimeni.

Kommentit

Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Huikea kuvaus, alakuloisen maiseman voi nähdä silmissään. Silti jotenkin kaunis.
Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Tämän lukemiseen tarvitaan talvipalttoo, pipo ja huopikkaat. Tuli niin vilu tästä!
Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Oliko jäniksen raato? Täälläpäin myös. Onkohan jänisruttoa?!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot