Kun metsän humina laantuu,
hämärän väki jo varovaisena
piiloistaan esiin hiippailee..
Vielä kahisevat kanervat
ja risu rasahtaa,
kunnes vain yksin me,
ja meidän syvä huokauksemme:
AAH!
Tässä on pullo, täysi luonnon rauhaa.
Mitäs jos istahdettaisiin sammaleiselle kivelle,
sinä ja minä, ja maistaisimme
kulaukset,
vain pienet hörpyt siitä pullosta
vanhan metsän
uljaina seisovien puiden kunniaksi?
– Tai ei vain vähän,
puolet sinulle
ja toinen puoli minulle,
tarkasti tasaten kahteen pikariin,
niin ettei pisaraakaan läiky yli
tämän lumoavan yön hiljaisuutta.
hämärän väki jo varovaisena
piiloistaan esiin hiippailee..
Vielä kahisevat kanervat
ja risu rasahtaa,
kunnes vain yksin me,
ja meidän syvä huokauksemme:
AAH!
Tässä on pullo, täysi luonnon rauhaa.
Mitäs jos istahdettaisiin sammaleiselle kivelle,
sinä ja minä, ja maistaisimme
kulaukset,
vain pienet hörpyt siitä pullosta
vanhan metsän
uljaina seisovien puiden kunniaksi?
– Tai ei vain vähän,
puolet sinulle
ja toinen puoli minulle,
tarkasti tasaten kahteen pikariin,
niin ettei pisaraakaan läiky yli
tämän lumoavan yön hiljaisuutta.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut