![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Onhan näitä: lihaton viikko, tipaton tammikuu, autoton- ja älä osta mitään-päivä. Kun kaikkea on liikaa, julistetaan aina vuorollaan jollekin liialle käyttämättömyyspäivä. Kuulin, tai oikeammin luin, että eri puolilla maailmaa on myös musiikittomia päiviä. Ai, että pitääkö sellainen jossain oikein julistaa? Äkkiseltään ajateltuna minusta tuntui, etteihän tuota tai sitä musiikkia aina kuule! Ei kuule jos ei kuuntele, vaikka soikin. Miten usein ns. musiikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mitään ei jää mieleen, ei sekään että olisi edes kuullut. Autoradio on ajaessa auki, kotona soi taustamusiikki, jopa radion ja television asiaohjelmissa täytyy olla musiikkia kuin johdattelemassa kuulijoitten ajatuksia haluttuun suuntaan. Musiikilla salakavalasti ohjaillaan meitä ostamaan, yritetään saada lisähurmosta hurmoksellisiin katsomoihin urheilukilpailuissa kuten myös uskonnollisissa herätyskokouksissa.
Millainen olisi sellainen musiikkilakkopäivä. Radiosta tulisi pelkkiä puheohjelmia. Elokuvista teattereissa ja televisiossa poistettaisiin elokuvista itse tarinaan kuulumaton musiikin äänimaisema. Kirkoissakin olisi vain rukous ja saarna, ja sitten ulos. Kanttori saisi pitää vapaata, ja virsikirjat pysyisivät hyllyssä.
Linzin kaupungissa, Itävallassa, ei lintsattu, kun kaupunki päätti toteuttaa tällaisen ’No Music’-päivän 2010 (tämä tieto Lotta Wennäkosken kolumnista Rondo-lehdessä). Yhtenä päivänä musiikki ei soinut, ei sitten missään. Nokkelaa oli tietysti julistaa musiikiton päivä päättyneeksi John Gagen klassikoksi tulleella 4’33-teoksella. Tämä teos kestää nimensä mukaisesti 4 minuuttia 33 sekuntia. Muusikot nousevat esityslavalle, virittävät soittimensa, avaavat nuottivihkonsa ja ovat äänettömiä 4’33-ajan. Partituuriin on merkitty tuon ajan pituinen tauko, ei muuta! Tiettävästi tätä teosta ei ole levytetty. Niin, onhan sitä julkaistu runokirjakin, jossa ei ole ainoatakaan sanaa, ei edes kuvaa, vain tyhjiä valkoisia sivuja.
Vaarana on tietysti tällaisten lakkojen jälkeen, että syödään itsemme kipeiksi, juodaan päämme täyteen ja annetaan musiikin soida yhtä aikaa joka tuutista. En edes uskalla ajatella mitä tapahtuisi sen jälkeen, jos yhteisestä sopimuksesta olisimme kaikki vuoden verran selibaatissa!
Erääseen lakkoon en ikinä suostuisi. En suostu päivääkään olemaan kirjoittamatta jotakin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut