Myy ja Puh - tuokiomainen runosatu

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
105
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 1.3.2025 9:07

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@FinPoet100

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 

Yksin yski PikkuMyy, luuli itteänsä IsoksiMuuksi.

Jaksu oli kateissa, maa talven napeissa.

Siihen törähti Pulle Nah, joka tiesi itsensä Milnen mielen sopukoista Nalle Puhiksi.

Pikkuisen puhisi ihmetellen, miten oli vajaan hehtolitran metsästä
pudonnut Muumimamman kellariin.

Ja eritoten, miksi tämä viirusilmä tupsutukka itki silmät päästään punaista, että kohta jo koko hame haisi punaiselle.

- En näe sinua kaiken marjahillon joukosta. Purkit kiiltelevät niin paljon ikävää, kuka olet kumma olento?

- Olen Myy Myy Huulenrullaaja, kaiken kätkevän mielen vihastunut
ritinä.

- Ollaanpa molemmat pulassa, Matin mukaan hukka- nimisessä mestapleississä.
Kuule sinä ymmyrkäisen myräkkä.
Olemme varmaan jonkun kumman olennon pääkopassa. Uniajassa.
Kohta varmaan haihdumme ja saduiksi vaihdumme.
Kummia nuo ihmiset, kuvittelevat ja meidätkin väärillä väreillä värittivät,
ja ajatuksemme pieleen selittivät.
Minä vihaan hunajaa ja sinä selvästi haluat olla iloinen etkä kiukussasi satakiloinen.

- No sinä PahPuhhi, jutustat tosia tosiaankin,todenperää kuivalle liu'utat.
Ihminen on Universumin viimeinen Haisuli.

Tehdään me toisin: halataan ja aamun häivään palataan.

Ja kun he ottivat toisiaan kädestä, metsästä kuului: Ihaaaaaa!

Tämän jälkeen ihmiskunta oli ilman vihaa.

(toivottavasti)
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ikinä en ole vielä pystynyt kuuntelemaan kokonaista äänikirjaa, mutta tämän jaksoin kuunnella ihan alusta ihaaaastuttavaan loppuun :D hauskoja oivalluksia ja loppukaneetti kruunaa hyvän mielen.
Kiitos!
Kerrassan mainio satu, joka sopii melkein koko perheelle.
Kiitos!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot