Muruista tehty nainen

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
105
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 1.3.2025 9:07

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@FinPoet100

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 

Niskan taakse taivutettu ruttuinen rusetti
rahisevat rispaantuneet ripset
pois haihtuneet kynsilakan riisteet
tyynyn päällä unelmat - karpaloiksi vaihtuneet

Vartalon kaarissa vuodet riitelevät
ihoa koossa tuskin pitävät
askel hidas ja iltaa kuiskaava
jäänkö jäljelle vain suudelman kuorena?

Nainen vaikuttaa velhottarelta
uniselta ritarin toiveelta
yllään viiniin kasteltu pellavahuntu
rinnan kohdalla tahra suolatonta verta
näyttää nauravalta
olkapään kuvassa intiaanin sulka
ja ilveksen turkkiin tarttunut
mykkä sananjalka

Se askarruttaa naista lumettomilta vuorilta
ei kerro sielun rohtuneesta
joi eilen siivet alta mustilta sudenkorennoilta
kassi vuohen nahasta
eväät pajun kuorista ja raitajuuren kaarista
pari siivua rakkauden nurkista
kuivista muistojen puruista

Ajatuksissaan koskettaa keijuilta saatua riipusta
valoa nuuhkivaa taosta
raaputtaa patinaa hymyn raosta
väärän säären varpaissa
on multaan katsova villasukka
oikean lasikengän korossa
menetyksen halkeama

Taivaan alimmissa kerroksissa
vihreäsiipinen pääsky
miettii mikä on naisen taakka?
takana mustana tiuskiva taivaan ranta
ja pilvien rakeinen panta

Pääsky nokkii taian kantta
ravistaa puun runkoa ja varmistaa
huomisen itkun tihkua
kertoo sille ettei ole surun viitan aika

Niskan taakse taivutettu ruttuinen rusetti
rahisevat rispaantuneet ripset
pois haihtuneet kynsilakan riisteet
tyynyn päällä unelmat karpaloiksi vaihtuneet
vartalon kaarissa vuodet riitelevät
ihoa koossa tuskin pitävät
onni kastanjan kuorissa
ilo jääkuikan niskasulissa
rauha kiiltomadon kotiloissa

Nainen etsii unikuvista
tulevaa ja raitaisia kukkia
kuuntelee vuosien huokauksia
peittelee itsensä kosteilla oksilla
vaipuu uudestaan uneen
luottaa maailman tuuleen
käpertyy uuden aamun juureen

Pääskyparven soinnilla
aamu on ommeltu kultalangalla
orvokit kiehnäävät samettipaidoissa
sudet maalaavat kylkiinsä ruusuja

Nainen hiukset sidottuna suopursuilla
katsoo valovirtoja
hymyilee kirkkaana

Että on syntynyt vapaana
kasvanut turvassa
kasvattanut uljaita lapsia

Elänyt rakkaudessa
saanut ajatella
vaalinut ymmärtäviä arvoja
kokenut kunnioitusta
kulkenut puhtaassa luonnossa
muuttanut tulevaisuutta
lievittänyt kurjuutta
vaalinut uskoa
kokenut tumman ja kulkenut valossa
oppinut uutta
maalannut puita ja sinikellon hartioita
laulanut karhun kanssa kilpaa
murissut hullua kuuta

Kantanut sisällään rohkaisua

Hengittänyt tätä kaikkea

Kiitollisena jatkaa polkujaan
nainen tehty tähtien muruista

Pääskyparvi tanssii
hetken naisen varpailla
hyväilee vartalon kaaria
lentää nostamaan taivasta

 

Selite: 
© Markku Heino 29.10.2020 / versioitu 15.11.2024 Ohessa myös runosta uudelleen sanoitettu ja tekoälyn avulla tehty laulu.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kerrassaan upeasti versioitu, ei alkuperäisessäkään mitään vikaa ole.
Upeus!!!
Kiitos❤️

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot