Katoaa pois tämä maa altani
ja siivillä perhosen on unelmani.
Tänään en enää aio tukehtua
vaan aion unelmilleni uskoutua.
Puen päälleni haaveiden haarniskan
ei kukaan voi enää uskoani tappaa.
Huomenna elän ensimmäistä kertaa
ja mikään ei tapa liekkiäni elämän.
Hyppään tähän maailmaan siniseen
ja uskoni on palannut tuuli mukanaan.
Puhaltaa se kaipuuni eloon
Uskon jälleen rakkauden paloon.
Katse hänen missä lieneekään.
Kuun pilkun valo silmissään
Sydämensä siellä takana vuorien
Oottaa toista rinnalleen kaivaten.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis kaipaus, jonka tuuli korvissa kuiskailee.
Sivut