Mietteitä

Runoilija Mobilisti

Mie vahva ihminen henkisesti oon,
sitä muut sivusta katsokoon,
kui tuo jaksaa yrittää,
maasta se lyhytkin pinnistää,
aina vähän korkeammalle,
musta hetki vie itku tilaan,
ajatukset menee täysin nollaan,
mutta se aktivoi toiminta tilan,
antaa toiminnoille kadonneen sillan,
jaksaa ajatella myös elämän valoa,
siinä sivussa kuuraa hulluna taloa,
siisti koti, siisti mieli,
kahvilta maistuu tekijän kieli,
jos vain jaksaisi aina luottaa,
järjestys asioihin koittaa,
todettu asia on jo sata kertaa,
ei mielenrauhalle ole vertaa,
kun sie sen viimein tavoitat,
kantavat seinät elämälle rakennat,
kuinka sen niin helpolla aina unohtaa,
elämä tummalla värillä masentaa,
mutta risukasastakin löytyy valoa,
säde valaisee lattiaan pientä kajoa,
sadepisarat saa valon taittumaan,
lähimaailman valosta loistamaan...

Selite: 
Kunpa vain muistaisi aina, kuinka kaunis meitin jokaisen maailma onkaan.
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot