Ei aina tarvitse olla suuri
tehdäkseen suuria tekoja,
joskus pienuus on suuruutta.
Sen sinä olet minulle opettanut
ja muutakin.
Ettei tarvitse olla vanha ja viisas
ymmärtääkseen asioita.
Ihan pienikin ymmärtää.
Ainakin sen, milloin äiti
on kohtuuton eikä muista,
että olet ihan pieni vielä
etkä osaa syödä siististi
etkä tahallasi sotke.
Itket kun äiti kiukustuu.
Ihan syystä itket.
Ja sen,
että pikkuveli haluaa
myös viereen kuuntelemaan
iltasatua vaikkei se
vielä edes ymmärrä kuvia.
Ja sen,
että pitää irrottaa leipäpalasta
kun sen antaa ponille
tai koiralle.
Ja pikkuhiljaa ymmärrät
paljon muutakin,
vastaasi tulee pettymyksiä
ja murheita,
mutta toivoisin että
opit myös sen,
etttä aina on toivoa
ja elämä voittaa.
Toivoisin että opit sen
että elämä kantaa,
luottaisit hyvyyteen,
Taivaan Isään ja Jeesukseen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kiva runo.
Pidin kohdasta
Ja sen, / että pitää irrottaa leipäpalasta / kun sen antaa ponille / tai koiralle.
Ja sisällön puolesta lopetuksesta. Siinä tärkein mitä voi toivoa. Luottamus Vapahtajaan ja Hänen huolenpitoonsa.
Minulle tuli tästä mieleen Pertti Kallion laulu "Lapseni mun".
- Hyvää syntymäpäivää ja Taivaan Isän rakkautta!
Olispa meän emäntä joskus sanonu mulle näin. Ei sillä että vielä vanha olisin, mutta olis monet kolhut estetty. Ja todistettu on, että elämä kantaa ja voittaa.
Pidän tästä runosta erittäin paljon.