Minä istutan sinulle lapseni,
puun.
Istutan sen isovanhempiesi
pihalle.
Toivon sen kasvavan ja
voimistuvan,
kestävän.
Taipuvan tuulessa tarpeen
mukaan, niin etteivät
oksat katkea.
Toivon sen suojaavan
pieniä kukkia tuulelta,
antavan varjoa ja suojaa.
Toivon sen olevan vahva,
omanlaisensa.
Samaa minä toivon sinusta,
lapseni.
Ettet olisi liian jäykkä taipumaan,
olisit valmis puolustamaan heikompiasi,
ja osaisit olla oma itsesi.
Teeskentelijöitä on jo
tarpeeksi.
Muista aina kuitenkin,
äiti rakastaa sinua.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Eei ole epäilystäkään etteikö tämän runon minä rakasta lastaan!
Ihanaa luettavaa rakkaudesta, äidintunteista ja hellyydestä lastaan kohtaan.
Helliä äidintunteita, rakkautta ja lempeää välittämistä. Kaunis runo. Onnellista Syntymäpäivää Sinulle!