Narsisti

Sä avasit oven ja minä hiljaa sen suljin
vierelläsi niin kauan aikaa mä kuljin
Etten enää löytänyt omaan huoneeseeni
Missä unohtuneena oli kaikki unelmani

Pyörin perässäsi antaen työkaluja
Siivosin autoa, sulla ei edes halua
Ollut ottaa musta kiinni
Olin sulle joku mannekiini
Joka maailmanloppua odotti
Kädessä kyynel ja viskishotti

Jatkoin koska rakastin
Luulin että meitä työstin.
Melkein sinut rengastin
kunnes tajusin et narsistin
kanssa minä hengailin
jo aika hiton pitkän tovin
Kunnes kovin oli edessä
Miten päästä pois tästä pesästä.
Huutoa, mulkosilmiä, ulosajamista
Haukku perä perää, alas alentamista.

Hirveää oli taas tajuta
Että joka ikinen kerta
Onnistun miehen löytämään
Joka saa alas sun pään
Yrittää kääntää omaansa päin
Ei elämää voi elää näin
Luuletko että sun elämäs on se tärkein
et mulle ei jääny musta mitään edes melkein
Elkein varkain veit sen kaiken
Ja nyt minä oon itteni miesnainen