Tiedätkö kuinka paljon sait mut tuntemaan?
Sydämestäni sivuääniä alkoi kuulumaan.
Halusin niin kovasti sun vierees istumaan
mutten koskaan uskaltanut tehdä aloitettakaan.
Miksi me toisiltamme niin kauas kadottiin
Yhteiset haaveet onnemme hetket täysin unohdettiin
Suuret tunteet sisällemme kai ne padottiin
Vai yksinkö vain olin kuumatkallain?
Kerto:
Mene pois, en tahdo nähdä sua enää
Mene pois, lähde kävelemään, kävelemään
Sä vain haluat mua satuttaa
En enää kestä en vaan kestä enää
Läpi avaruuden tuolle puolen taakse huolien
Kuljimme käsikkäin kai samoin tuntien
Uskoen huomiseen aamuun uuteen alla tähtien
Seurattiin rannalla kosken nuotion loisteessa istuen
Sun silmiesi tulta, punaista kultaa salaa ihaillen
Nyt yksinäin mä täällä muistelen.
Samoja lauluja levyjä yhä uudelleen soittaen
Kaipuuta susta tuntien.
Kerto:
Olit kaikista kaunein kuihtunein kukka päällä tämän maan
Et yhdestäkään terälehdestäsi suostunut luopumaan.
Juuresi syvällä maassa idutit itsesi uudestaan
Aamukasteessa avauduit sä täysin kokonaan
Untako vain oli kaikki kokemamme kauneudet
Vieläkö sinäkin siellä mietit mitä minä teen
Metsissä juoksen kanssasi sun nyt enää muistoissain
En näe kaunista tiimalasiain.
Kerto:
Kerto2:
Juoksit pois, et tahdo mua enää
Juoksit pois, miks päästin sut menemään
Mä kävelen vaan, meidän salaisuuksien maa
Taisi olla vaan pelkkää harhaa.
Sydämestäni sivuääniä alkoi kuulumaan.
Halusin niin kovasti sun vierees istumaan
mutten koskaan uskaltanut tehdä aloitettakaan.
Miksi me toisiltamme niin kauas kadottiin
Yhteiset haaveet onnemme hetket täysin unohdettiin
Suuret tunteet sisällemme kai ne padottiin
Vai yksinkö vain olin kuumatkallain?
Kerto:
Mene pois, en tahdo nähdä sua enää
Mene pois, lähde kävelemään, kävelemään
Sä vain haluat mua satuttaa
En enää kestä en vaan kestä enää
Läpi avaruuden tuolle puolen taakse huolien
Kuljimme käsikkäin kai samoin tuntien
Uskoen huomiseen aamuun uuteen alla tähtien
Seurattiin rannalla kosken nuotion loisteessa istuen
Sun silmiesi tulta, punaista kultaa salaa ihaillen
Nyt yksinäin mä täällä muistelen.
Samoja lauluja levyjä yhä uudelleen soittaen
Kaipuuta susta tuntien.
Kerto:
Olit kaikista kaunein kuihtunein kukka päällä tämän maan
Et yhdestäkään terälehdestäsi suostunut luopumaan.
Juuresi syvällä maassa idutit itsesi uudestaan
Aamukasteessa avauduit sä täysin kokonaan
Untako vain oli kaikki kokemamme kauneudet
Vieläkö sinäkin siellä mietit mitä minä teen
Metsissä juoksen kanssasi sun nyt enää muistoissain
En näe kaunista tiimalasiain.
Kerto:
Kerto2:
Juoksit pois, et tahdo mua enää
Juoksit pois, miks päästin sut menemään
Mä kävelen vaan, meidän salaisuuksien maa
Taisi olla vaan pelkkää harhaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi