Singnaali on universaali
Maailmankaikkeuden terminaali
Seuraava paikka jonne poistun
Herättää henkiin poitsun ku poitsun
Luen ääneen yhden pienen loitsun
Taikoo se perääni jos jokusen hoitsun
Maagikon elkein heräsit melkein
Syntiä teen mut hukun sun kauneuteen
Haurauteen ja sen muuntuvaisuuteen
Uskomatonta kuin kaunis sä oot
Muutkin sen pliis tajutkoot
Lyöt mut henkisesti lukkoon
Energiat valuu mustaan aukkoon
Paikkaan jota en tuu koskaan näkemään
Ei sen välii saat mut säkenöimään
Väkevästi virtaa ajatusteni lauma
Älä siitä kanna mulle kaunaa
Jälleen mä täältä perääsi hyökkään
Ohitan sut kerran ja päätäni nyökkään
Se on muuten sun vuoro saalistaa
Jos siis kykenet anteeks antamaan
Kantamaan mut perille vaikeinakin aikoina
Onko miehet miehii ku naiset pysyy vaimoina
Vois ottaa mallii mitä ennen vanhaan tehtiin
Mistä pääty jutuks iltapäivälehtiin
Nähtiin paljon vaivaa toisel kuoppaa kaivaa
Vaik saatan olla minä joka siihen lankeaa
Kankeaa, karkeaa monenlaista maidonjuojaa
Hakemassa muualta ku äidin sylist suojaa
Syntiä hipoen, kauneutta palvoen
Heitän kivilaatat ylle kivikasojen
Anteeksi pyydellen itseäni syytellen
Luen ne laatat yhä, yhä uudelleen
Maailmankaikkeuden terminaali
Seuraava paikka jonne poistun
Herättää henkiin poitsun ku poitsun
Luen ääneen yhden pienen loitsun
Taikoo se perääni jos jokusen hoitsun
Maagikon elkein heräsit melkein
Syntiä teen mut hukun sun kauneuteen
Haurauteen ja sen muuntuvaisuuteen
Uskomatonta kuin kaunis sä oot
Muutkin sen pliis tajutkoot
Lyöt mut henkisesti lukkoon
Energiat valuu mustaan aukkoon
Paikkaan jota en tuu koskaan näkemään
Ei sen välii saat mut säkenöimään
Väkevästi virtaa ajatusteni lauma
Älä siitä kanna mulle kaunaa
Jälleen mä täältä perääsi hyökkään
Ohitan sut kerran ja päätäni nyökkään
Se on muuten sun vuoro saalistaa
Jos siis kykenet anteeks antamaan
Kantamaan mut perille vaikeinakin aikoina
Onko miehet miehii ku naiset pysyy vaimoina
Vois ottaa mallii mitä ennen vanhaan tehtiin
Mistä pääty jutuks iltapäivälehtiin
Nähtiin paljon vaivaa toisel kuoppaa kaivaa
Vaik saatan olla minä joka siihen lankeaa
Kankeaa, karkeaa monenlaista maidonjuojaa
Hakemassa muualta ku äidin sylist suojaa
Syntiä hipoen, kauneutta palvoen
Heitän kivilaatat ylle kivikasojen
Anteeksi pyydellen itseäni syytellen
Luen ne laatat yhä, yhä uudelleen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi