Taas lorvi torvi,
kÀyrÀ mÀyrÀ,
nuotti viivastolla,
siinÀ kohtaa missÀ
vielÀ joskus luki nolla.
Ja pomppi komppi,
lento rento,
uimaan kuutamolla,
siellÀ missÀ yksin
ei saa tahtilajit olla.
Vain rumpu kumpu,
rytmit soitti,
soolot suolaisesti,
patarumpu puhui,
ihme ettÀ hermot kesti.
Niin jousi sousi
viulunkielen,
mutta ei kai sellot,
suloiset ne koskaan
sano, tÀytyy siirtÀÀ kellot.
Komppi pomppi (Konsonanssi resonanssi)
(c) Oiva Utumaa
kÀyrÀ mÀyrÀ,
nuotti viivastolla,
siinÀ kohtaa missÀ
vielÀ joskus luki nolla.
Ja pomppi komppi,
lento rento,
uimaan kuutamolla,
siellÀ missÀ yksin
ei saa tahtilajit olla.
Vain rumpu kumpu,
rytmit soitti,
soolot suolaisesti,
patarumpu puhui,
ihme ettÀ hermot kesti.
Niin jousi sousi
viulunkielen,
mutta ei kai sellot,
suloiset ne koskaan
sano, tÀytyy siirtÀÀ kellot.
Komppi pomppi (Konsonanssi resonanssi)
(c) Oiva Utumaa
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut