Taas lorvi torvi,
käyrä mäyrä,
nuotti viivastolla,
siinä kohtaa missä
vielä joskus luki nolla.
Ja pomppi komppi,
lento rento,
uimaan kuutamolla,
siellä missä yksin
ei saa tahtilajit olla.
Vain rumpu kumpu,
rytmit soitti,
soolot suolaisesti,
patarumpu puhui,
ihme että hermot kesti.
Niin jousi sousi
viulunkielen,
mutta ei kai sellot,
suloiset ne koskaan
sano, täytyy siirtää kellot.
Komppi pomppi (Konsonanssi resonanssi)
(c) Oiva Utumaa
käyrä mäyrä,
nuotti viivastolla,
siinä kohtaa missä
vielä joskus luki nolla.
Ja pomppi komppi,
lento rento,
uimaan kuutamolla,
siellä missä yksin
ei saa tahtilajit olla.
Vain rumpu kumpu,
rytmit soitti,
soolot suolaisesti,
patarumpu puhui,
ihme että hermot kesti.
Niin jousi sousi
viulunkielen,
mutta ei kai sellot,
suloiset ne koskaan
sano, täytyy siirtää kellot.
Komppi pomppi (Konsonanssi resonanssi)
(c) Oiva Utumaa
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut