Paja

Kesä tekee ihmisestä orjan.
Täydellinen aurinko loistaa
eikä mikään tunnu yhtä vaikealta
kuin rakentaminen sellaisessa valossa.
Pulssi on rumpu
joka kuuluu unessakin.
Hämärä on tuuli joka laskeutuu kuin viitta.
Tässä kuumuudessa ajatus
kytee lakkaamatta, kiemurtelee,
on humala.

Kuin koko maailma tuulikellossa.
Selkeä mieli
ja viininsameat silmät.
Sydän kuristuu matalista ajatuksista.
Keveistäkin askelista
roiskuu suolavesi, jonkinlainen
intiimi adrenaliini
jota ei saa hikoiltua pois.