Missä on minun mallini?

Aavistuksllisen herkkä kaunis runo

Mielenkiintoinen, kaunis runo.

tuli mieleen elävästä mallista maalaaminen ja että oma rakas on oikein elävin malli:)

Ihastuttava, hennonherkkä ja kaunis runo.

herkkää

pidin todella paljon

Moniulotteista sanatanssahtelua runosi... löytyy runsaasti herkullisia mielikuvia.

Aistikas tunnelma,kaunista,pidän.

Mystisen kaunis ja romanttinenkin.

Keväistä kauneutta ja keveyttä runossasi. Kaunis!

Taiteilija on etsijä, yritysten ja erehdysten kautta hän pääsee lähemmäksi sitä, mitä on etsimässä löytääkseen mallinsa sielun.  Säveltaiteessa suurinta ja puhtainta musiikkia kohti kulki Beethoven ja pääsi musiikin "tuolle puolen" viimeisissä kvartetoissaan, sävelsi niissä absoluuttista universumin musiikkia.   
Runosi on kuva, oikeastan allegoria taiteen tekemisestä.  Mosaikkityö synttyy pienistä palasista, lasikolmioista ja neliöistä.  Ne ovat taiteilijan edessä kylminä ja elottomina palasina, kaottisena röykiönä.  Niistä syntyy teos, ja se saa elämän ja sielun, jos taiteilija löytää kohteensa syvimmän sisällön, kun se on valmis.  

Tästä on moneksi.
Luin jo eilen, palasin sanoakseni jotain.
Olen kirjaihmisiä, ja niinpä runostasi tulee vahvasti mieleeni
Siri Hustvedt'n teos KAIKKI MITÄ RAKASTIN.
Hieno, hieno runo, jossa tuoksuu santelipuu.
 

Pureskelin
lueskelin
tuloksena
vallan erikoinen on teksti
positiivisesti

Jokaisella on varmasti esikuvia,
mutta paras kun on rehellinen oma itsensä.
Satumainen runo.

Hienosti muovattu on runosi malli, puhutteleva runo.

Taiteellisen olemuksen sisäistä näkymää.

Vau.

Suloisen kaunista 

Wau!

Ajatuksia herättävä. Tuo päivänvarjon kanssa keimaileva ei ehkä ansaitsekaan perhosia.