Vaimo miehestään

Siinä se hörppii aamukahviaan.
Kuvittelee kai olevansa
jotenkin parempi.
Luulee olevansa sukkela,
kun päästelee sutkautuksia
ja sanankäännöksiä.
 
Ja on kuitenkin samanlainen
körrikkä kuin muutkin,
jonka voisi laittaa
yksin kylälle asumaan
omaa kortteeriaan.
Ja ottaa uuden tilalle.
 
Mutta en minä sitä
ihan miettimättä vaihtaisi.
Se korjaa sukkansakin
olohuoneen lattialta.
Ainakin melkein heti,
kun siitä sille huomautan.
 
Ja usein se tulee ja hipaisee.
Halaa ja koittaa kutitellakin
ja pussaa suulle,
vaikka minulla palaisi
kastike pannulla pohjaan.
Ja sanoo, että tykkää
 
Tykkään minäkin siitä
vaikka en sitä sano
kuin joskus ihan vahingossa.
 
Ettei turhaan tulisi ylpeäksi.