Kolibri

Sinä
Sinä saapastelit luokseni 
kirkkain silmin 
Katse täynnä vastauksia 
kysymyksiin, joita ei ollut kysytty

Ja minä
Minä olin nälkäinen vegaani
lihan himoissa
Sinä ojensit suuntaani nakkisämpylää
hiljaa hymyillen 

Syksy levittää värikkäät lehtensä 
lätäköihin
On sadonkorjuun aika
Kerää minulle kesä
muistoina mieleni kellariin

Sillä sinä olet minulle
lokakuisen aamun viileä tuulenvire
väsyneillä kasvoilla
Kuluneiden kuukausien lohduton laulu
susien huulilta

Ja minä
Minun sydämeni on pala omenapiirakkaa
jonka sinä vesipyssyllä sotket
vaniljakastikkeella
hetkeäkään häpeämättä