Ilo ja suru
Huomaamatta suru hiipii
tarttuu kiinni mistä saa
Ei ilon anna tulla sisään
tiukentaa vain otettaan
Vähitellen suru murtuu
ei se tahdo olla ilkeä
Kukaan ei sitä huomaa
että sekin tahtoo itkeä
Niin monet täällä kulkee
ylpeästi nenä pystyssä
eivätkä he sitä huomaa
on toinen surun sylissä
Ilo ja suru ovat hiljaa
antaa niiden nyt nukkua
käsi kädessä sylikkäin
unen riemuihin hukkua
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi