et katsonut taaksesi
taivas puolestani itki
hukutti unelmat
haaveet hajoaa
päivät vaihtuu
sydän vain rinnassa vaikeroi
miksi vajoan
samaan loukkuun
miksi sydän yhäkin unelmoi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
et katsonut taaksesi
taivas puolestani itki
hukutti unelmat
haaveet hajoaa
päivät vaihtuu
sydän vain rinnassa vaikeroi
miksi vajoan
samaan loukkuun
miksi sydän yhäkin unelmoi
Kommentit
Toivo pitää hengissä. Sydän on tarkoitettu unelmoimaan, vaikka kaikki olisi toivotonta....
Tämä tunne on niin tuttu..Hieno runo! =)
Runosi kosketti...kaunista tekstiä, joka piti lukea useamman kerran.
Voi miten koskettava runo! Sydän jaksaa uskoa rakkauteen ja joskus se vie samaan loukkoon. Ja jälleen unelmoi, kuten kauniisti kirjoitat:)))
Niin...lapio kädessä onnea kaivetaan ja välillä tuskaksi asti...elämä on rakkautta ja raatamista :c)
Hienoa!
Koskettavaa...hyvin olet saanut tuon kipeän ja suruisan tunteen runoosi.
*Lämmin kiitos sanoistasi.
Toivo elää. Unelmat kantaa.
Ei tahdo sydän periksi antaa..Kaunis runo.
Joskus luontokin lukee tunnnelmia, ja osoittaa sympatiaa pimentämällä taivaan;
Ja sydän... sehän ei vähästä opi...
Liikuttava teksti.
Koskettavaa... todella...
Jännä juttu miten se oikeasti tuppaa satamaan aina, kun itkettää.
Sivut