![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-1142-1720110913.jpg?itok=vXwGEC_0 "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva")
suru hento
huomaamaton
niin hiljaa
mielen sopukoihin
saapui
ei se lupaa
kysynyt
tuli vain
tummanharmain
kaavuin
se pieni oli
olematon
tuskin erotin sen
kuiskausta
nyt se levittäytyy
joka soluun
eikä anna
armahdusta
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Suru on samalla niin hento, mutta kuitenkin helvetillisen raastava. Ei anna armoa, eikä jakele sympatiaansa. Kauniisti tiivistetty teksti surusta ja sen käsittämättömyydestä.
Suru täyttää kaiken; ajan, paikan, ajatukset.
Se lamaannuttaa. Koskettava runo.
Suru ympäröi ja muu katoaa, ainakin hetkeksi. Koskettavan kaunis runo
Kauniisti kirjoitettu. Hienoa tunteen kuvailua.
Vahvaa surua, kipeää tunnetta. Hyvin kauniisti sen kuvasit runossasi.
Kauniisti kuvailtu.
Runon muotokielikin tukee ja vahvistaa entisestään koskettavaa sururunoa. Mieleenpainuva runo.
Suru hentona hiipii sisimpäänkin -
rivitys ja rivien välillä henkäys,
aivan ihana on surusi kuvaus.
Voi apua miten haikea ja kaunis tämä runo on, ja miten täydellisesti aseteltu... Loistavaa.
ihanasti kuvaat surun! kaikella oma aikansa. antaa se armoa- ajan kuluttua=) upeasti kirjoitat!
Armoton tunnelma hyvin muotoillussa runossa.
Auts! Puraisi kipeästi...tuskan jätti jälkeensä...!
Hienosti ja runollisesti kerrot surun olemuksesta, juuri sellaista se on...
Kauniin koskettavasti surusta.
Suru viipyy aikansa... hälvenee sitten aikanaan, yhtä hiljaa kuin saapuikin.
Kaunis runo.
Olipa kaunis ja koskettava runo. Ja niin surullinen. Sitä lukiessa tuntuu kuin suru olisi vallannut minutkin.
Pysäyttävä ja kaunis runo.
Sivut