Nauru heliä
Liian nopeasti aurinko vajoaa
pois taivaanrannan taa
On sillä silmät niin kipeät
ettei enää jaksa hetkeäkään
Liian kirkas oli taas oma valo
miksi sillä oli moinen kohtalo
Kun saisi itsensä viilenemään
ja kirkkauden vähenemään
Aurinko keksi oivan idean
lähden luokse pakkasherran
Hänen luonaan minä paranen
ja aamulla taivaalle nousen
Pakkasherra kovasti ilahtui
kun aurinko luoksensa saapui
Oli niin kylmä pakkasherralla
ja nyt tuli hiki heti kerralla
Näin he jatkoivat työtänsä
ja nukkuivat hyvin öitänsä
Olikohan vähän silmäpeliä
taisin kuulla naurun heliän
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi