Tavoittamattomissa kuin taivaankappaleet
Yhtäkkiä muistan ne linnut
ja mietin jälleen sinua
millaisia ovat rauduskoivusi
niiden herkänvihreät silmut
se, miltä kevät tuoksuu
maa tuntuu lumien lähdettyä
merkkisi ovat niin kovin erilaisia
maailmasi vieras kuin kuun pinta
enkä enää löydä sinua sen keskeltä
kauniit tarinasi eksyvät matkallaan
ehkä merituuli kuljettaa ne toisille rannoille
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tätä runoa lukiessani hämmästyin, kuinka täydellisesti ajatuspolkumme risteävät. Tunnistan tästä niin paljon omia ajatuksiani, muistojani, tunteitani, vaikka runo on täysin sinun sielustasi syntynyt. Uskomatonta. Olet uskomattoman lahjakas runoilija, kun näin osaat koskettaa!