SebastianBerg

Etsin sinua jokaisesta,
sinun kaltaistasi, tunteita,
joita koin kanssasi.
He koskettavat minua,
iho ihoa vasten,
mutta heidän lämpönsä ei riitä.
Ei mikään sytytä minua,
ei ole tarkoitettu minulle.

Miten kylmät sormet voivat lämmittää?
Suudelmat kaulalla,
kämmenet hiuksissani –
turhaa toivoa,
etten kaipaisi sinua.

Vedän savua syvälle keuhkoihin,
hetken harha,
kuvittelen sinut heidän joukossaan.
Ja ehkä, vain ehkä,
voisin rakastaa muitakin.