Haiun kaiku
Kiellettyä kipua
surua ja pelkoa
vihastusta vaalittua
itsekkäästi haalittua
ylpeyteen käärittyä
Kärsimys on valittua
Taakkaas en voi kantaa
tai paljon muutakaan mä antaa
Korvissani piinallisin itku
tuskanhuutojesi kaiku
sanon "kulta,
kuule tämä haiku"
maailmasi on
arvolatautumaton
ennen sinua
surua ja pelkoa
vihastusta vaalittua
itsekkäästi haalittua
ylpeyteen käärittyä
Kärsimys on valittua
Taakkaas en voi kantaa
tai paljon muutakaan mä antaa
Korvissani piinallisin itku
tuskanhuutojesi kaiku
sanon "kulta,
kuule tämä haiku"
maailmasi on
arvolatautumaton
ennen sinua
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Silloin halu voittaa, eli kärsimys on itse valittua. Ihminen on heikko ja altis maallisille nautinnoille.
Sitten on toisenlaista kärsimystä, johon ei voi itse vaikuttaa. Siihen minkälaisiiin olosuhteisiin sattuu syntymään ja mihin maailman kolkkaan.
Sairaudet, köyhyys, sodat, kurjat elinolot aiheuttavat kärsimystä.
Jotenkin kun tätä kirjoitin niin tuli mieleen, että valittu kärsimys on enempi hyvinvoivan kansanosan juttu ja kurjissa oloissa elävät joutuvat elämään kärsimyksessä itsestä riippumattomista syistä.
Ei se nyt kuitenkaan niin yksioikoista taida olla.
Hyvää pohdintaa jälleen. Olosuhteet voivat olla hirveät itsestä riippumatta - tällaisen länsimaalaisen ymmärryksen ulkopuolella olevaa kauheutta.
Kärsimyksen käsite ja olemus vaihtelee kulttuurista ja maailmankatsomuksesta riippuen jonkin verran. Tässä ehkä käsittelen aihetta alkuoletuksesta, jossa on de facto asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa ja jotka pitää vain hyväksyä. Niin kamalia kuin ne joskus voisivat ollakin ja aiheuttaa valtavasti pahaa oloa. Kärsimystä voi kuitenkin lisätä kieltämällä paha olo ja tilanne. Painia faktoja vastaan, jopa katkeroitua ja jättää toimimatta parhaalla mahdollisella tavalla niillä korteilla, jotka on jaettu. Sisäistää uhrimentaliteetti osaksi itseään. Ensiluokkainen tapa lisätä kärsimystä. Mainittakoon tähän tyyneysrukous.
Ilman tuskaa ei elämää läpi taivalleta. Ei elämästä myöskään hengissä selviä. Harmaan sävyt ovat aina läsnä ja näkökulmasta riippuen asiat voivat olla mitä tahansa! Siinäpä juuri pointti puoltamaan eri näkökulmien tarkastelua.
Kiitos hedelmällisestä kommentista!
Kukaan ei voi tietää toisen ihmisen tuskaa täysin.
On henkistä tuskaa, mielenterveys ongelmia, menetyksiä ym. Ei meistä kukaan välty menetyksiltä elämässään.
Kärsimys vaan kuuluu meidän elämäämme, vaikka sitä on toisinaan vaikeaa hyväksyä.
-kyllä käsitys kärsimyksestä kulttuurisidonnaista on,
-runosi ovat ankaraa luettavaa,
-armahdusta tarvitsee maailma, eikä se toteudu kuin vuorovaikutuksessa muihin ihmsiin ja
Jumalaan,
-siitä huolimatta tunteet ovat universaalia asioita riipumatta kansallisuudesta, kielestä ja kulttuurista
-jokainen ihminen perus tunneskaalassaan: ilo, suru, itku, naurau, viha, kateus, ylpeys,
- ja kaikki sanottuna vahvoja perustunteita.
------*
Aivan totta, tulukset! Kulttuuri- ja jopa tilannesidonnaista. Me luomme merkitykset - miten ne milloinkin luomme onkin äärimmäisen kiehtova pohdinnan aihe!
Ihanasti sanottu "eikä se toteudu kuin vuorovaikutuksessa muihin ihmsiin". Olen taipuvainen ajattelemään, että yksilön käsitys on hieman harhaanjohtava, sillä yksilö toteutuu vuorovaikutuksessa muihin ihmsiin. Frank Martelalla on yksilölle fantastinen korvaava termi "suhtelo".
En tiedä onko armahdus ihmisen tehtävä. Keitä me olemme tuomitsemaan tai armahtamaan? Tarvitseeko kukaan sitä ylipäätään? Kuten sanoit, ihmisyyteen itseensä kuuluu tunteet. Elämään kuuluu tunteita herättävät asiat ja epätäydellisyydessämme epäonnistumme ja onnistumme ajoittain jokainen väistämättä.
Kiitos ajatuksistasi! Ilahduin niistä kovin.
Emme elä tyhjiössä, joten ympäristömme vaikuttaa meihin valtavasti, ja sitä enemmän se vaikuttaa, mitä vähemmän ymmärrämme sitä ja itseämme.
Kiitos kauniista sanoista.
Jopa hieman naurahdin kun luin tämän ja jälleen olin edelliseen kommenttiisi vastannut käsitellen aihetta, josta nyt puhut. Käytin sanoja yhteys ja välilläolevuus. Ehkä vain tulkitsen sanojasi omieni kautta löytäessäni selkeän jatkumon tai yhteyden ajatustemme välillä.
kiitos.