Joskus
minä uskoin
siihen rakkauteen
ja että
se löytäisi
minut
se rakkaus
mutta
ei se
löytänyt
nyt olen
tullut
siihen ikään
että sitä
alkaa
muistelemaan elämäänsä
ja sitä
on muistavinaan
noita menneitä
hieman paremmin
kuin eilistä
ja vaikka
en ole
aivan varma
siitä
että onko
nuo muistot
oikeita
ja edes
omia muistoja
koska
ei minun
eikä
kenenkään ihmisen
muistot
ole faktaa
koska
ihmisen aivot
manipuloi muistoja
ja niin
ne muistot
muuttuvat vuosien
kuluessa
monta kertaa
ja niin
on kahden
tai useamman
ihmisen
sama muisto
hyvin erilainen
ja onko
tämä
merkki alkavasta
sairaudesta
johon äitini
sairastui ja
kuoli 87 v 1997
ja johon
kolmanneksi vanhin
veljeni
sairastui ja
kuoli 71 v 2012
niin siinä
kävi
seitsemän henkisestä
perheestä
kaksi on
sairastunut
dementiaan
nyt mietin
sitä
olenko kolmas
joka sairastuu
tuohon dementiaan
niin
meitä on
seitsemän henkisestä
perheestä vielä
kaksi jaloillaan
minä
nuorin ja
neljänneksi vanhin
veljeni
vanhin veli
kuoli onnettomuudessa 39 v 1974
isä kuoli
sydänkohtaukseen 79 v 1986
ja toiseksi
vanhin lapsista
siskoni kuoli
syöpään 73 v 2013
syöpäänkö
syöpäänkö
olen sairastumassa
tuo ajatus
liikutti
minua hetken
sitten minä
aloin ajattelemaan
näin
että onko
tämä sittenkin
merkki alkavasta
dementiasta
kun sitä
alkaa
muistelemaan elämäänsä
ja sitä
on muistavinaan
noita menneitä
hieman paremmin
kuin eilistä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kauniin hiljaista runoilmaisua
tulevaisuuden pelkokin paistaa runossa
pidin paljon
Kiitos koskettavasta tekstistäsi.
Sivut