Ihmettele

ihmettele meitä,
sinä joka tiesit
sydämeni virrat pimeässä soutaa

kuinka uskalsimme elämämme
suurin silmin toisillemme antaa

kuinka suunnistaa osasimme, silloinkin,
kun ohjasi meitä
vain rakkautemme kaiku

ihmettele, kuinka rantaan veneesi soudit,
hiljaa venevajan avaimen minulle annoit
ja sanoin kiitos

rannasta tiet kauniisiin taloihin,
tutkimattomille maille

ja kun sinut siellä näen
olen iloinen,
ja toivon että sinäkin olet

toivon että ihmettelet, meitäkin vielä,
sillä jos elämän
ihmeenä näet,

synnyt uudelleen
jokainen päivä