odotus

Runoilija lindalinda

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> lindalinda kuva
nainen
Julkaistu:
257
Liittynyt: 5.8.2007
Viimeksi paikalla: 23.10.2024 0:10

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
6.12.1952

Minusta ei koskaan tullut mitään ihmisenä ja nyt ei enää ehdi tulemaankaan, luulen. 

Ihanaa jos löysit runoistani jotain.
---

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin
- Mauno Koivisto
 
Suosittelen:
 
meren suola syöpyi ihohuokosiin
jäykisti jäsenet
turrutti mielen
eikä kyynelille ollut tilaa
 
vaikka kuinka ponnistin
kupla ei puhjennut
synnytys käynnistynyt
enkä tiedä oliko pelolle hajua olemassa
 
aika antoi armoa
suomustin pala palalta itseäni
kunnes olin alasti
kehittyäkseni uudelleen ihmiseksi 
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Voimakas ja samalla herkkäkin runo, hyvä.
Huikeaa mielikuvaa koko matkan piirtävä runosi :) hieno!
Kärsimyksellä kynnetyn mullan luoma valkoinen tulppaani on tämä runosi. Kumarrus Sinulle. Kiitos, että olet.
Voimakasta runotekstiä
loistava kuvaus
Runossasi on upea voima!
Miksi ihmisen on joskus oltava niin tarkkaan padottu mieleltään, ettei voi purkautua juuri koskaan. On vain padot.
Surun kyyneleet valuvat sisälle ja viimein ne täyttävät sisimmän, eikä enää uskalla niitä käsitellä. Turtuu.
Kunnes, pala palalta, kuten runossasi, on tuntoja joskus purettava. Uskaltaa olla alasti kuin pikkulapsi sisimmästään,
siihen sinun sanasi kyllä vievät. Olet kyllä nyt pieksänyt itseäsi ja mikä vahva usko tästä löytyykään elämään.
Vetelee hiljaiseksi lukijaa, haetuttaa omiakin "patoja". Rankka runo!
Onpa vahvaa!
Ja viisasta.
Murrekohdasta uuteen elämään.

H i e n o  runo, Kiitos.
"eikä kyynelille ollut tilaa"... paljon tunnelatausta tässä, voin samaistua. Upea runo alusta loppuun.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot