Kävelen hangella
lumi tuo mieleeni kuvia
kauan sitten unohtuneita
Äiti aamuhämärissä
tuli navetttöiltään tupaan,
kaatoi lämmintä maitoa astiaan jäähtymään
Kouluun lähtiessä ja unenpöpperöisinä sitä joimme.
jaksoimme kävellä viisi kilometriä metsän halki
Isä teki metsätöitä
hänelle äiti pakkasi repun täyteen
silavaa ja ruisleipää
Kahvia termospulloon niin jaksoi olla
siellä lumisessä metsässä koko päivän.
Hevonen ja reki siinä olivat työvälineet,
sillä sitä on selvitty lapsuuden aikaan
Lumi toi muistoja mieleen,
sen raikkaus ja nipistävät pakkaset ,
niitä joskus itkettiin kun oli kylmä
Lumisten puiden tuiskuttaessa
lunta kasvoihin siellä metsätiellä
koulusta kotiin
Kun pääsi tupaan, tuli vastaan
lämpöinen kodin tuoksu.
Taas tunnen sen raikkauden ja ihanan
lämpöisen kodin tuoksun
Lumisten puiden tuulessa
tuiskuttavan lunta kasvoilleni
kävellessäsi lämpimään tupaan
eläinten luota navetasta
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
todella kaunis runo
liikutuin tästä
Tämä runosi sytytti jouluvalon edesmenneen äitini navettatuijuun.
Kyynelin ystäväsi Valde
Tuli minullekin tänään lapsuus mieleen lumisessa maisemassa!
Auringolla osansa muisteluun:)
Kaunis, Lämmin ja Tunnepitoinen runo.
Minullekin tuli muistoja omasta mummolastani mieleen. Ihanaa tämä talven tulo !
todella kaunis runo
liikutuin tästä
Tämä runosi sytytti jouluvalon edesmenneen äitini navettatuijuun.
Kyynelin ystäväsi Valde
Tuli minullekin tänään lapsuus mieleen lumisessa maisemassa!
Auringolla osansa muisteluun:)
Kaunis, Lämmin ja Tunnepitoinen runo.
Minullekin tuli muistoja omasta mummolastani mieleen. Ihanaa tämä talven tulo !
Sivut