kirjoitan
kirjettä nua
sinulle... i
paperi palaa s
p
o n
r a
o t
k s
s a
i k
sanani leijailevat a
luoksesi. . . . r
....•´¨*•.¸¸.**:*:*:*:.•*¨`•*-*;*::*;;;**
.....•´¨*•.¸*. * «•´¨*•.¸*. *
¨*•.¸* ;*;*Pikkuaurinko***
*.*.*. elämäni taivaalla* : *:*
*:*:* sinä ystävä ;*;*;*
*:*:*:*;`* *.¸¸.•
....•´¨*•.¸¸.* ¸.•*¨`•*
Värikästä syksyä!
aina ei voi keksiä - uutta (kuten mitä?) - ostaa (ilman rahaa?) - leipoa (jauhot lopussa?) mutta voi keksiä - hauskaa (kuten runon;) - voidella (voillako?) - rouskutella (iltapalaksi;) ja sitten keksiä - hullutuksia (tämmöisiä;) - miten löytää piste (missähän se?) - runolle (lukijan?)
Kommentit
Pajuköysi voisi olla hyvä runoaihio.
Satiiria mikä peitetty taiteellisesti,
kolmen lauseen alut muodostavat jo itsessään oivaltavan runon.
vuoropuhelumaisuus tuo runolle aivan uuden ulottuvuuden.
runon sanoma on totuus jota usein hoetaan mutta ei sovelleta
pisteen ajatun on upea tukiranka tuohon oivallukseen vuorovaikutuksena
jos luonnehtisi yhdellä sanalla runoasi, mikä "höpöttäjän" olisi kuulunut tehdä niin
KERRRASSSAAAN
Mukava hauskaa luettavaa,pidän.
Sivut