Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
927
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 11.5.2025 16:08

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

TAMMIKUU

 

 
näen unta

  puiden oksat painuvat

           lumen painosta

         maahan saakka 



kuolema tulee talvella,

      se on näkymätön,

                  hyvin läsnä,

               aina tarpeen tullen 

                           kutsusta saatavissa



unessa

     lumihiutaleet sulavat hiuksilla,

           vesinoro valuu otsalle,

                    pisara huulille sulavettä





          Sinä sanot 

 (tässä hetkessä minä)

       makeaa vettä maistellen:

  Ota kuollut karahka käteesi,

           niin nyt voimme lähteä,

 kulkea yhdessä oikotietä

       pimeän metsän kautta,

             hämärästä hämärään,

                  ei kuoleman puolella aikaa,

                          ei elämän,    

                            vain vakaasti kulkien

                                   askel askeleelta

                                       kohti

                                             tuntematonta

Kommentit

Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
Aikaa on toivottavasti vielä paljon jäljellä maan päällä.
Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
jotain kohti kuljemme
taivas tietää mitä!
runon luoma tunnelma viipyy mielessä.
Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslain mukaan. Kaikki oikeudet pidätetään.
/kuolema tulee talvella/ Talvi on kuoleman vertauskuva, kevät uudelleen syntymisen ... jne. näin sen voi nähdä luonnon kiertokulussa. 
Vaikuttavaa runokuvailua sinulla veliseni.
 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot