muistiinpanoistasi
sinä vielä runon verran
kevensit itseäsi
en minä enää jaksanut luoda
rintani päältä lumen painoa
joka pyrki kätkemään suruni
ja kuulin sinun vielä sanovan:
katso, näin keveällä kädellä
soitan viuluani,
eivätkä kevättä kohti
sävelet enää tästä kevene
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut