KOHTI TUNTEMATONTA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
901
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 21.12.2024 5:22

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 


(omistettu Star'ille)


Jokaiseen meistä jo syntymässä
on kylvetty kuoleman siemen.


Me tavoittelemme sellaista,
josta emme saa tukea.
Ne ovat pilviä, tyhjyyteen haihtuvia.
Niiden varaaan emme voi nojautua.


Kuolema on ainut konkretia,
ainoa, joka kävelee kanssamme
näkymättömänä vierellä.
Emme voi potkaista sitä pois,
tyrkätä tiensyrjään.
Sen luinen kädenpuristus
on luja, ei siitä voi riuhtaista
itseään irti.


Päivänlaskun jälkeen
pilvet hajoavat,
tähtitaivas avautuu.
Tie on selkeästi merkitty.
Helppo siinä on kulkea
tähtien valossa.





 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kiitos valtavasti omistusrunostasi. Nyt sait minut kerrankin sanattomaksi.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut