(omistettu Star'ille)
Jokaiseen meistä jo syntymässä
on kylvetty kuoleman siemen.
Me tavoittelemme sellaista,
josta emme saa tukea.
Ne ovat pilviä, tyhjyyteen haihtuvia.
Niiden varaaan emme voi nojautua.
Kuolema on ainut konkretia,
ainoa, joka kävelee kanssamme
näkymättömänä vierellä.
Emme voi potkaista sitä pois,
tyrkätä tiensyrjään.
Sen luinen kädenpuristus
on luja, ei siitä voi riuhtaista
itseään irti.
Päivänlaskun jälkeen
pilvet hajoavat,
tähtitaivas avautuu.
Tie on selkeästi merkitty.
Helppo siinä on kulkea
tähtien valossa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut