SEINÄRUUSU

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
901
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 23.12.2024 20:34

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

Niin rujo hän oli,
että hänen viehättävyytensä sokaisi minut,
kun tanssin kuin ohimennen
sen seinän editse, jossa hän seisoskeli.

Tassilavan katto aukeni
ja tähti putosi hänen otsalleen
ja tango soi, se soi koko illan,
se soi koko yön,
se soi elämäni loppuun saakka,
kunnes minä vihdoin rohkenen
hakea tanssiin
itse hampaattoman
kuoleman.

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hui! Olipa yllättävä loppu runossasi.

Aika puistattavan kalsea ja yllättävä oli runon loppu.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut