(asetelma)
Kesät hän keräili monenlaisia kukkia
ja kuivatti ne, että voisi nähdä
uuden asetelman joka ainoa syksy
siinä samassa pajukorissa,
joka oli ostettu kevättalvella
kirkkaan lumen aikaan.
Pienessä rihkamapuodissa
interiöörin lämpö
nipisteli kohmeisia sormia.
Minä odottelin raukeana
kun hän harkiten valikoi,
kohotti koreja kädessään,
katseli niitä ikkunan valoa vasten.
Vielä unissani vaihtuvat asetelmat,
jotka ovat vaatineet ymmärtävää silmää.
Hauraat kukat,
ja ne käden liikkeet,
kuinka hän sommitteli niitä koriin,
kun silmistä, jotka näkivät
asetellun kauneuden
ei ole enää muistikuvaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis!
Sivut