![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Ylitän siltaa.
Pysähdyn.
Alla virtaa kirkas puro.
Korvissani vain puron solinaa,
- tai ei sittenkään.
Kuulen luutun näppäilyä kaukaa.
Se kuuluu jostain alkulähteeltä,
jonkin vanhan renesanssi-linnan puistosta,
ehkä.
Surumielinen melodia
etsii lohduttajaa,
kohdetta rakkaudelle,
intohimoa ja melankoliaa.
John Dowlandin elämä,
tuntematon.
Sävelet kertovat
juuri siitä elämästä.
Pysähdyn.
Alla virtaa kirkas puro.
Korvissani vain puron solinaa,
- tai ei sittenkään.
Kuulen luutun näppäilyä kaukaa.
Se kuuluu jostain alkulähteeltä,
jonkin vanhan renesanssi-linnan puistosta,
ehkä.
Surumielinen melodia
etsii lohduttajaa,
kohdetta rakkaudelle,
intohimoa ja melankoliaa.
John Dowlandin elämä,
tuntematon.
Sävelet kertovat
juuri siitä elämästä.
Selite:
(John Dowland (1563 - 1625) oli englantilainen säveltäjä ja luutunsoittaja. Merkittävä osa hänen sävellyksistään onkin kirjoitettu luutulle tai luutun säestämille lauluäänille. Dowland oli eräs aikansa arvostetuimmista luutunsoittajista ja laulajista. Tiedot säveltäjän elämänvaiheista ovat vähäiset.)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runosi vie nyökkäilevien peruukkipäiden piiriin -
haikeus ja surumielisyys eivät kuitenkaan ole ajan myötä kadonneet
eikä musiikin tenhoava vaikutus
Sivut