METSÄN KUULTAVASSA HILJAISUUDESSA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
905
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 9.1.2025 12:21

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 



on hiljaisuus läpikuultavaa
kävelet kanssani metsän läpi metsään
olemmeko kiertäneet ympyrää
pohjoisen kautta takaisin pohjoiseen
on niin hiljaista

sammalmatolla yksin jätetty
tupakantumppi menneiltä porukoilta
menneinä aikoina

en tahdo ajatella ääneen
vilkaiset vain minuun
ja luet ajatukseni
että jos salama löisi nyt juuri tähän
emme kuulisi jyrähdystä
emmekä näkisi sammalen lentävän
kaaressa puiden yli
oletus

Kommentit

Minulle tästä tulee mieleen unimaailma. Toisaalta mennään eteenpäin vaaroista piittaamatta tai niistä ei ainakaan haluta puhua,,vaikka molemmat ne aistivat. 
Koskettavaa, melkein tekee mieli pidättää hengitystä vähäksi aikaa <3

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot