PULLOPOSTIA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
916
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 22.2.2025 15:13

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

Olen nähnyt vain hymyilevät kasvot
ja keskipäivän kuumuuden raukaisemat silmät.

Kun tulee syksy
merellä on toinen luonto.
Silloin lyödään lyötyä
- armotta.

Kaikki taistelevat kaikkia vastaan:
vene soutajaa, aallot venettä vastaan.
Hätäraketti valaisee hetken
tyrskyjen pirstomaa graniittia.
Harmaalokki lentää kiroillen vastatuuleen
Sen nyrkin heristyksessä on
voittajan tunnusmerkkejä.

Rantaan ajautuneessa pullossa
on viesti:

"Lahti on tyyni ja rauhaisa vaan.
Kussa mun kultani kulkeekaan?"
(Kanteletar)

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Loistavaa kerrontaa! Juohtuu mieleen jopa legendaarinen Myrskyluodon Maija! Lopussa hieno lainaus Kantelettaresta.

Hieno meren kuvaus jonka asennelokki kruunaa. Lopun lainaus vastakkaisuudessaan niputtaa.

Onneksi ei särkynyt myrskyisän meren kivikkoon
hieno runosi. Syksyn kuva upea, jopa pelottava.
Ihminen niin pieni sen kourissa. Vuodenaikoihin pitää
varautua. *Kaivaa sydvestin komerosta ja saappaat*

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot