Tyhjyyttä
Ei mitään
Mieli on turtunut
Miksi se turtui
En tiedä
Ennakkoluulottomuuden pitäisi ehkäistä turtumista
Otinko elämän alitajuisesti kuitenkin itsessäänselvyytenä
Niin ilmeisesti sitten
En muutakaan keksi syyksi
Tämä huone säkenöi voimaa
En kuitenkaan pysty resonoimaan sen taajuudella
On oltava alhaalla,
jotta voi nousta
Olen hiljaisuudessa
Asetan itseni altiiksi elämälle
Sen pitäisi riittää
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kiitos tästä runosta! Synkästä sävystä huolimatta se toi suurta iloa iltaani.
toi alttiiksi itsensä asettaminen löytyy muistaakseni raamatusta johanneksen evankeliumista
oon vähän lukenut myös susanna Jussila sielunsopukoita kirjaa
siinä tyhjyyden tunne liitetään tajunnan laajentumisen
tiedä ny näitä sitten
Onneksi meillä on runous niin voimme haparoiden yrittää tavoitella jotain ymmärryksemme tuolla puolen olevaa. Samat teemat ovat aina saaneet ihmisten päät pyörälle.
Jatketaan ihmettelyä!