Päätepiste

Kevätsateet piiskaavat haurastunutta olemustasi.
Viima kirpaisee kasvojasi.
Maassa lojuva roska saa sinut kyynelehtimään,
sillä se voi olla viimein kerta, kun näet
kurittomien lasten tempun.
Ei, ei ole kurittomia lapsia, sinä ajattelet.
Kyyneleet vaihtuvat vienoksi hymyksi.
Huokaiset.
Tiedät matkan tulleen päätepisteeseen.