Tyydyttyneitä rasvoja
lanteilla lasken neljään
pimahdan
Epätoivoinen loinen!
- ja aina niin yksin
Kurjuudesta on tullut minulle
kesän määritelmä
yksinäisyyden ylevintä aikaa
Katkerana kaavioideni kanssa
aiheutan eroja
Kyllästymiseen asti
kertaan teille
ketä on kenenkin
tai kenen oli joskus
Ja jokaisessa haaveessani;
Kuolen
sinun
syliisi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi