Yönä syksyn kasteessa
Kuun valossa vesipisara
Kosteessa takissa
Mies langanlaiha
Yksin on jäänyt kulkemaan
Toivoen uutta elämää
Yökkönen laskeutuu harteilleen
Siin kaksi yön sotilasta
Mustaksi maalattu tulevaisuus
Onko hällä enää paikkaa tääl
Kysyy hän hiljaa mielessään
Kylmyyskö kerran korjaa
Kuka antais suojan
Uskon maailman lämpöön palauttais
Onko maan päällä vielä enkeleitä
Jotka tielle uudelle johdattaisi
Ihme muodossa heidän laskeutuis
Sanois hiljaa korvaasi Je suis
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut