Otit askeleen kohti taivasta
ja luovuit näin elämäsi vallasta.
Et jaksanut nauttia enää päivistä
ja haaveilit vain taivaan pilvistä.
Liian raskaalta tuntui elo päällä maan
ja haaveesi elämän olivat kadonneet ilmaan.
Rakkaasi susta aina huolta kantoi
ja kaiken mitä kykeni hän antoi.
Sydän rakkaan on raskas nyt
ja on hänen elämästään jotain suurta hävinnyt.
Miettii vain miksi rakkaani teit näin
ja päätit kulkea taivaan sineä päin.
Niin kerran valloitit rakkaasi sydämen
ja tunsitte molemmat suuren rakkauden.
Taipaleella elämän yhdessä murheet kannoitte
ja kaiken toistenne kanssa jaoitte.
Rakkaasi nyt miettii, että kadottiko sydämesi avaimen
ja miksi päivä viimeinen oli rakkaan niin musta.
Rakkaan taivas oli ollut pitkään synkkä
ja hänen kulkemansa mäki niin jyrkkä.
Tuntee hän vain sydän rinnasta revitään
ja tulee kaikki tunteet sydämen pintaan.
Vastausta etsii, mutta ei sitä saa
ja ei saa näin pois sydämestään tuskaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Jos kirjoitukses faktaa, eikä fiktiota, niin suruista suurimpia tuollainen lähtötapa. Ikävä myös kaverin surua sivusta seurata. Jaksamisia.
Kauniisti kirjoitettu näin raskaasta aiheesta.
Sivut