Pohjantuulen lailla sä lähdit elämästäin
Kylmän puolen sussa silloin näin
Et mua koskaan varottanutkaan
Luulin et ikuisesti jaamme tämän maan
Olen sielustani jo harmaa
Oli elämäni joskus hurmaa
Vaan kadotin sun kosketuksen
Oispa eessä aikani elisen
Elon huolet
Sielustani nuolet
jääköön taakse
Rakkaudet jäätyvät
Kuoppaan ne nyt päätyvät
Vaan opin yksin elämään
Sydämeni pimeään rakkauteen eristämään
Lintu valkoinen oli hetken kanssain
Rakkautta silti ees koskettaa sain
Sen säilöin sisimpään
Nyt kuljen talven hyhmään
Jospa ensi keväänä oisin siivilläin
Lentäisin auringonnousua päin
Uneen tänä iltana vaivun
Siellä saan mä valkean kaavun
On puhdas mulle rakkauden huominen
En silloin enää kulje päiviä eilisen
Elon huolet
Sielustani nuolet
jääköön taakse
Rakkaudet jäätyvät
Kuoppaan ne nyt päätyvät
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut