Maa huurtuu
alla askeltesi
Turhaa yrittää sulattaa
lämpillä ajatuksilla (no mutta sanahelinää)
kaartuvia sormenpäitäsi (ja ikuista jäätä)
Niin punainen sydän sinertyy,
kohmettuu
(sh, nyt vaiti)
alla routakuvun,
läpi pitsikirjaillun kosketukseni.
Selite:
~En voi enää pelastaa sinua.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
~En voi enää pelastaa sinua.
Häntä ei selvästi voi pelasta enää kukaan muu, kuin hän itse.
Hieno runo. Tässä oli jotain samaa kuin muumipeikon ja mörön ystävystymisessä Janssonin kirjassa Majakkasaari!:)
Erittäin mielenkiintoinen tarina ja saa hymyn huulille ja silti jää miettimään mitäs kaikkea tässä olikaan.
Jännittäviä runoja siulla!
wau. Istuu aivan loistavasti erään uuden musiikkirakkauteni sanoitusten tunnelmaan, kiitos tästä.
~En voi enää pelastaa sinua.
Häntä ei selvästi voi pelasta enää kukaan muu, kuin hän itse.
Hieno runo. Tässä oli jotain samaa kuin muumipeikon ja mörön ystävystymisessä Janssonin kirjassa Majakkasaari!:)
Erittäin mielenkiintoinen tarina ja saa hymyn huulille ja silti jää miettimään mitäs kaikkea tässä olikaan.
Jännittäviä runoja siulla!
wau. Istuu aivan loistavasti erään uuden musiikkirakkauteni sanoitusten tunnelmaan, kiitos tästä.