Elinkaaremme

Silmät

nuo kaksi
kirkkaan sinistä

hohdetta

kuin järvellä aaltoilevat
säteiset laineet

vaaleilla hiuksilla
kuultavilla kasvoilla

loisti arkuudesta 
piiloistaan hymyjen
salatut katseet

talvi loi hämäryydesssä 
kesän hempeyden
tunteiden tuulahdukset

- sykkimään -

suloisuuden herkkyys lävisti

 - sydämeni -

kuin miekan pistos rintaani
talvisen lumen hohtoisuus
puhkoi hämärtynyttä iltaa

----
niin alussa 
niin kuin lopussa
elämämme seppelöityi
ankkuriinsa kiinnittyen

----
vain aika määrittää
elollisen elämämme
 
kohdatulla taipaleellamme
synnyttäen elinkaaremme

lailla
sateenkaaren sydämiin


---- ole vielä
tämä taival 
kuin ensi hetkemme
yhteisen polkumme 
yhteiseen päämääräämme



Yhdessä 
poistua 
lähteä

silloin kuin elämä
menettää yhteisen merkityksensä
elollisen elämän laineilla.